Piipahdimme lauantaina päiväseltään mökkeilemässä Vilman kanssa Kuhmoisissa. Vilma tykkäsi reissusta kovasti, märkä ja kostea kelikään ei haitannut yhtään. Meinasipa tyttö hypätä jo järveenkin uimaan, etuneljännes oli jo järvessä kun tulikin sitten katumapäälle.
Taas on viikko kulunut edellisestä päivityksestä ihan hujauksessa! Lakkiaisviikonloppuna olimme jälleen sukuloimassa ja Vilma oli Nikon äidillä juhlien ajan päivähoidossa. Hyvin oli mennyt Sirkan kanssa aika, nukkuessa ja leikkiessä. Ruoka ei oikein maistunut, huomaa kyllä aina kun on vähän jotain erilaista ja erikoista, niin ruoka ei meinaa kelvata.
Vilman hampaat senkun teroittuvat! Naarmuja on runsaasti käsissä ja jaloissa, kun aina tullaan suu auki ja hampaat edellä päin.Eräänlaiseksi ongelmaksi on muodostunut se, kun Vilma haluaa aina tulla vessaan mukaan ja jos oven laittaa kiinni ja Vilma jää ulkopuolelle alkaa vinkuminen ja lopulta haukkuminen. Tämä ei luultavasti naapureista ole kovin mukavaa aamuviideltä… Tähän täytyisi keksiä jotain ratkaisua, koska jos Vilman sitten päästää vessaan, niin sitten se puree varpaita ja aloittaa myös haukkumisen.
Autossa matkustaminen sujuu jo aika hyvin! Ostettiin Vilmalle turvavaljaat takapenkille ja Vilma viihtyykin viellä paljon paremmin kuin apukuskin jalkatilassa (jonne ei olisi kyllä kohta enää mahtunutkaan). Pidemmillä matkoilla meinaa vähän tylsyys iskeä, mutta lyhyet matkat on mennyt tosi hyvin ja rauhallisesti.
Vilma on saanut taas uusia koirakavereita: viikonloppuna kävimme katsomassa karjalankarhukoira Riitua Kuhmoisissa, eilen painittiin Piinaavan Vallattoman Vapun kanssa, kun Vappu oli Jyväskylässä käymässä, tänään tuli käymään westie Kaapo. Kovasti Vilma on rohkaistunut tutustumaan vieraisiin koiriin ja myös ihmisiin. Karjalankarhukoira Riitulla oli ehkä hieman rajut otteet, joten enimmäkseen Vilma juoksi ees taas tarhan ulkopuolella ja Riitu sisäpuolella. Hauskaa tuntui silti olevan! Vapun kanssa harrastettiin siis pentupainia ja kyllä kuukauden ikäero näkyi vauhdissa, ei meinannut Vilma pysyä Vapun mukana. Kaapo ei ollut kauhean kiinnostunut Vilmasta, vaan enemmänkin meidän pihan merkkaamisesta..
Vilma ja Kaapo
Tässä video Vilman ja Kaapon tutustumishetkestä:
Hetki on jo mennyt edellisestä päivityksestä, Vilma on pitänyt meidät kiireisinä, ettei koneelle ole meinannut ehtiä. Tämän viikon Vilma onkin ollu jo yksinään kotona työpäivän ajan. Hyvin on tähän asti mennyt, sanomalehteä on vaan suikaloinut ja pissaillut sisälle, muuta tuhoa ei ole vielä tullut. Tänään Vilma ei edes enää yrittänyt lähteä mukaan, kun lähdin. Naapureilta ei ole tullut mitään valituksia äänistä, joten oletamme että Vilma on viettänyt päivät nukkuen.
Viime viikonloppuna Vilma pääsi taas sukuloimaan kun matkasimme kohti Päijät-Hämettä. Vilma matkusti takapenkillä turvavaljaissa ja tuntui pitävän siitä kovasti, varsinkin kun siellä ei tarvinnut yksin olla. Yksinään Vilma ei tykkääkään niin paljon siellä matkustella.
Vilma on tavannut jo monta koirakaveria: Jampan, Vilhon ja Rassun, sekä tietysti A-rapussa asuvan 13-vuotiaan kääpiövillakoiran. Viime viikolla Jamppa kävi meidän pihassa tutustumassa Vilmaan ja eilen kävi cockerspanieli-Rassu. Tänään kävimme metsälenkillä Jampan ja Vilhon kanssa, eikä Vilma alkujännityksen jälkeen ollut moksiskaan heistä. Metsässä olikin melko kuraista, joten Vilma pääsi kotona jälleen suihkuun. Tällä kertaa Vilma tulikin vapaaehtoisesti vessaan ja suihkun allekin melkein vapaaehtoisesti.
Vilma on kyllä kasvanut hirveästi! Valjaita ja pantaa on täytynyt jo löysätä monta kertaa. Ruokakin maistuu yleensä, kyllä jo kahteen kertaan haistellaan kuivamuonanappuloita, eikä heti meinaa maistua. Nälkä kun on, niin kyllä ruoka sitten maistuu!
Tennisluun kimpussa
Grilliherkut tuoksuivat myös Vilman nenään
Metsälenkin väsyttämänä ja kuranpesu suihkun kasteleman on kiva kölliä lämpöisessä sylissä
Viikonloppuna olikin Vilmalle kaikenlaista uutta ja jännää suunniteltuna. Nikon äiti tuli meille lauantaina oikein yökylään ja sunnuntaina kävimme Suonenjoella Marin kummipojan 4-vuotissyntymäpäivillä.
Lauantai meni oikein mukavasti ja Vilmasta ja Nikon äidistä tuli melkein heti kavereita. Alkuun Vilma katseli hieman vierasta, mutta ilmeisesti Sirkan tarjoamat namit veivät voiton ja ystävyys alkoi! Vilma jopa leikki Sirkan kanssa ja nuoli hänen käsiään ja varpaitaan (hieman yritti myös suulle pusutella). Olimme hyvin iloisia tästä Vilman rohkeudesta!
Sunnuntaina pitikin sitten matkustaa autolla reilun tunnin mittainen matka Suonenjoelle. Alkumatka meni Vilman huutaessa, mutta onneksi Vilma sitten lopulta rauhoittui nukkumaan. Paluumatkan Vilma nukkui melkein kokonaan. Suonenjoella olikin vähän enemmän vilskettä kuin olimme odottaneet. Olimme odottaneet vain neljää lasta, mutta lapsia olikin melkomoinen liuta! Vilmaa arvelutti mennä tutustumaan, koska lapset juoksentelivat ja pitivät kovaa ääntä. Vilma kuitenkin rauhoittui nukkumaan sopivan matkan päähän lapsista (pöydän alle emännän jalkoihin) ja me saimme nauttia ruokapöydän antimista. Kun suurin osa vieraista oli lähtenyt, menimme Vilman kanssa ulos lasten kanssa ja siellä Vilma olikin enemmän oma itsensä. Keinun alla olikin mukava kaivaa multaa ja syödä voikukan lehtiä. Tämä johti siihen, että kotona päästiin suihkuun!
Kaikenkaikkiaan siis tapahtumarikas viikonloppu ja tutustumista erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin.
Vilma on rohkaistunut päivä päivältä enemmän ulkona ja ehkä myös sisällä. Ulkona kovat äänet ei enää pelota niin paljon, että pitäisi tulla jalkoihin istumaan vaan nyt niitä kuunnellaan jo välillä häntä pystyssä. Sisälläkin näyttää olevan vielä muutama paikka, joihin ei ihan uskaltaisi mennä, esim. parvekkeen peränurkka (vaikka pelargoniat parvekkeella kiinnostavatkin).
Koska Vilma oli ulkona hieman säikympi, olemme eilen ja tänään koittaneet olla ulkona mahdollisimman paljon. Eilen istuimme etupihalla ja katselimme ohi ajavia autoja ja pyöräilijöitä sekä ihmisiä kävelytiellä. Autot ja pyörät eivät näyttäneet pelottavan niin paljon kuin ihmiset. Aina kun Vilma oli rauhallisesti tuli nakkia naamaan! Tänään aamupäivällä tapahtui jotain odottamatonta: Vilma haisteli pihalla miespuolista naapuria ja häntäkin heilui! Naapuri oli tulossa sisälle, kuten mekin olimme ulko-oven luona jo sisälle menossa ja Vilma nopesti haistoi naapurin kättä. Tämä oli minusta hienoa! Aivan oma-aloitteista toimintaa Vilmalta! Monesti Vilma pysähtyy istumaan ja katselemaan ohi käveleviä naapureita.
Vilma on myös näyttänyt villin puolensa! Yleensä niin kiltti tyttö on alkanut pureskella omistajiensa varpaita ja käsiä sen minkä kerkiää (ainakin energisimmillään ollessaan). Leikki yleensä loppuu siihen jos näykkiminen yltyy vain. Omat lelut ei joskus tunnu kiinnostavan yhtään kun tarjolla olisi paljon herkullisemmat isännän tai emännän varpaat.
Tänään tutustuimme pölynimuriin, joka ei ollut vielä käynnissä. Jätin imurin keittiöön näkyville, jotta Vilma voi sitä haistella muulloinkin ja tottuu sen olemassaoloon. Rikkalapiosta ja harjasta Vilma onkin jo oikein kiinnostunut (vähän liiankin), kun yritän harjailla irtoroskia lattialta pois. Yksinoloa olemme myös alkaneet harjoitella, välillä hetki keittiössä yksinään meneekin ihan rauhallisesti, mutta joskus Vilma ehtii hermostua ja alkaa hyppiä aitaa vasten. Tätä täytyykin harjoitella kovasti, koska pian Vilman täytyy pärjäillä päivät yksinään.
Illemmalla harjoiteltiin myös hieman autoon menoa ja siellä olemista, pienen hetken jälkeen alkoi jo sujua paremmin. Sunnuntaina olisikin sitten vuorossa lyhyt vierailu Suonenjoelle, pääsee Vilma näkemään ja juhlimaan Marin kummipojan synttäreitä.
Eilen Vilma totutteli valjaisiin ja harjoitteli erilaisia käskyjä, esim. istu ja maahan. Istuminen alkoikin jo pikkuhiljaa luonnistua ja maahankin sujui mukavasti jo sisällä, mutta ulkona oli vielä liikaa häiriötekijöitä. Lisäksi harjoittelimme taluttimessa kulkemista sisällä, tosin vielä ilman talutinta! Koitin siis saada Vilman pysymään vierelläni kulkiessani sisällä edestakaisin. Kynsileikkureihinkin totuttelimme makupalojen avulla, kynsienleikkuu on vielä edessä lähipäivinä.
Vilma suhtautuu edelleen hieman ujon epäilevästi vieraisiin ihmisiin ja tyytyy katselemaan heitä kauempaa emännän tai isännän jalkojen suojista. Toivottavasti pikku-Vilma rohkaistuu pian ja pääsemme tutustumaan sukulaisiin, hiljaa hyvä tulee..
Ruokahalu alkaa olla jo normaali! Eilenkin Vilma söi neljä annosta kasvattajalta mukaan saatuja nappuloita, välillä sellaisenaan turvotettuina ja välillä piimän kanssa. Kuppi tyhjenee aina vauhdilla. Syönnin jälkeen virtaa sitten riittää! Vilma on jo esittänyt komentelun merkkejä haukkumalla, kun emäntä ei olekaan heti sännännyt leikkiin mukaan.
Yölläkin Vilma on jo nukkunut jopa viiteen asti mukavasti. Silloin onkin hyvä aika herätä, koska isäntä herää töihin ja tulevaisuudessa se on myös emännän heräämisaika. Nyt kun emäntä on “äitiyslomalla”, mennään me Vilman kanssa ulkoilun ja leikin jälkeen takaisin nukkumaan.
Tässä muutama video Vilman puuhista tältä aamulta:
Huhhuh, jopas on ollut jännittävä sunnuntai. Toinen yö meni jo selvästi ensimmäistä paremmin, vieläkään ei tosin kovin myöhään jakseta aamulla nukkua.
Jännitystä aiheutti päivällä pihaamme kerääntynyt lapsijoukko, ilmeisesti syntymäpäiväjuhlia olivat tulleet viettämään. Miten noin pienistä voikaan lähteä noin monenlaisia kovia ääniä? : ) Kovat äänet ja nopeat liikkeet jännittivät ja ihmetyttivät Vilmaa.
Kotona kävi myös ensimmäiset ihmisvieraat, Marin sisko kävi poikaystävänsä kanssa kylässä. Vieraita Vilma tyytyi katselemaan kauempaa, saattoi myös johtua silkasta väsymyksestäkin. Suurin osa vierailusta kuluikin siis nukkuvan koiran ihmettelyyn.
Ruokakin on alkanut maistua ja remmissä kävelyä on harjoiteltu muutamaan otteeseen, sekin alkaa jo vähitellen sujua. Myös puruluun makuun on päästy.
Kovan odotuksen jälkeen on Vilma kotiutunut hyvin tänne Jyväskylään meidän kanssamme.
Ensimmäinen yö meni kohtuullisen rauhallisesti, aamuyöstä ei enää nukuttanut kun illalla jo nukuttiin niin hyvin. Ruoka ei meinaa oikein vielä maistua, koko ajan tosin paremmin näyttäisi menevän.
Tänään on ehditty jo ulkoilemaan kauniissa auringonpaisteessa moneen kertaan. Kaupoillakin kävimme jo pyörähtämässä, nätisti ja rauhassa osaa tyttö olla parkkipaikoilla vaikka vilskettä ja vilinää on ympärillä.
